Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla. Se on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä.

Työnohjauksessa ohjattava pohtii suhdettaan työhönsä. Ohjaaja ja mahdolliset muut osallistujat auttavat ohjattavaa näkemään itsensä ja työnsä entistä tarkemmin ja selvemmin.

Työnohjaus on vuorovaikutusta, jossa sekä ohjaaja että ohjattavat
oppivat toisiltaan.

Työnohjaus auttaa jaksamaan työssä ja pysymään työkykyisenä.

ja miten se toimii

Työnohjausta voidaan antaa yksilölle, ryhmälle tai koko työyhteisölle. Työnohjausryhmän jäsenet voivat olla saman työpaikan eri yksiköistä, jopa eri työpaikoista. Ryhmän jäsenet ovat silloin saman ammatin edustajia tai yhdistävä tekijä on toimiala.

Etukäteen selkeästi määritellyt tavoitteet auttavat työnohjausta onnistumaan. Työnohjaukseen osallistuvat päättävät tavoitteista, usein työnohjauksen ensimmäisissä tapaamisissa. Tavoitteita voidaan prosessin kuluessa tarkistaa.

Yleensä työnohjaus kestää vähintään vuoden: vaatii aikaa, jos halutaan muuttaa työryhmän tai työyhteisön toimintatapoja tai jos yksilö haluaa kehittyä ammatillisesti.

Usein työnohjaukseen osallistutaan 15-20 kertaa 1-1,5 tuntia kerrallaan. Ryhmät kokoontuvat yleensä parin kolmen viikon välein. Työnohjaajat suosittelevat työnohjauksen kestoksi vuodesta kahteen vuotta. Työnohjausryhmän ihannekoko on 3-6 ohjattavaa.

Työnohjaus on henkireikä

Työnohjaukseen kuuluu ehdoton luottamuksellisuus ja työnohjaajaa sitoo vaitiolovelvollisuus. Työnohjaaja ei välitä työnantajalle tietoja työnohjauksessa käsitellyistä asioista – elleivät ohjattavat sovi tietojen viemisestä eteenpäin.

Jokaisella on itsemääräämisoikeus sen suhteen, mitä ja miten työnohjauksessa kertoo asioista. Kukin ratkaisee itse, miten avoimesti ja mitä kaikkea kertoo, mihin kysymykseen vastaa ja miten. Jokainen on vastuussa siitä, mitä itse puhuu ja toisten pitää kunnioittaa myös toisen vaikenemista.

Työnohjaaja ei asetu kenenkään puolelle ketään vastaan – ei ohjattavan eikä organisaation puolelle.

Ohjaaja ei anna suoria ohjeita eikä neuvoja ohjattavalle. Sen sijaan hän auttaa kysymyksillään ohjattavaa löytämään omia ratkaisuja pulmiinsa.

Työnohjauksessa käsitellään työtilanteita tarkoituksena oppia niistä. Työnohjaaja auttaa ohjattavaa tarkastelemaan omaa osuuttaan erilaisissa työtilanteissa ja ottamaan siitä vastuun.

Työnohjauksen tuloksia arvioidaan tarkastelemalla, onko työnohjauksen tavoitteet saavutettu ja kysymällä, miten työnohjaus on vaikuttanut työntekoon ja ovatko työn tulokset parantuneet.

Erityisesti julkisella sektorilla, ja lisäksi kolmannen sektorin työpaikoilla työnohjausta on käytetty jo pitkään. Työnohjaus on alkanut vähitellen yleistyä myös yrityksissä.
Useimmiten työnantaja kustantaa työnohjauksen, mutta työnohjauksen voi maksaa myös itse. Osa siitä syystä, että työnantaja ei sitä heille kustanna. Osa sen takia, että haluaa vapaasti valita työnohjaajan ja työnohjauksen muodon tai käyttää työnohjaajaa apuna pohdinnoissa, jotka liittyvät vaikkapa uran rakentamiseen ja työpaikan vaihtoon.